Monday, January 12, 2009

SUNS BAIDAGGUI GEJ UU?!


Suuliin 100aad jiliin hugatsaan dahi erel haiguul,sudalgaanii ajluudiin ur dund suns baidag ni huleen zuwshuurugduh hemjeend hursen. Bid suns, hii uzegdliig uuriin nudeer harsan myanga myangan humuusiin notlon yarihiig hooson zuil, tuurugdul meteer huleen awch, ''hudal huurmag'' hemeeh dun tawidag ni denduu tolgoi medsen, sagsuu hereg ym. Sunsnii orshdog ugui tuhai asuudal iim l uchraas buh ueiin turshid ihenh soyl irgenshild tawigdalgui irsen. Orchin ueiin baigaliin shinjleh uhaanaas hoish sunsnii tuhai sejiglej, margaldaj ehelsen bolowch tuunii garal ugsaa, shinj baidliin tuhai bolon tuunii yag YU boloh tuhai dorwitoi sudalj baisan ni tun tsuuhun. Unuudur ch mun adil hun tuurlhtnii yagaad ch oilgohoorgui, unentei ul duitsehuits zuil heweer baigaa buguud suns uzegdsen tuhai medeelluudiig shoolon ineeh ni olontaa. Gewch tednii uzegdsen nyatsaashgui olon barimtuud udur ireh bur nemegdseer l baina. Tegwel tedgeer durs, uzegdluud yag haanaas bii boldog ym be? Ted delhii deer ergej irsen oyun uhaan, setgel sanaanuud uu? Delhiin amidralaasaa salahiig husehgui baigaa, eswel salj chadahgui baigaa uhdeluud uu? Jiriin bus, ontsgoi gots awiyastai humuunii tuluwlun tootsoolsnoor heren hesuuchilj bui uhaan sanaa baij ch mun boloh ym, tiim uu? Eswel hunii bish uur negen ertunts, orshihuin uur negen hemjees gej uu?
Suuliin jiluudiin paraphsychology(gots setgel sudlal)-iin neeltuud bidend arai duhum oilgoltiig awchirsan. End: Sunsnii ilerch uzegdeh yawdliig ihewchlen hyamraliin nuhtsul baidal idewhijuuldeg gesen baina. Iimerhuu uzegdluudiin ihenh ni emgenelt uil yawdluudaar sergeegdej,uduugddug. Gewch buh tohioldliig iinhuu tailbarlaj bolohgui. Jishee ni todorhoi gazar eswel baishind salahgui dahin dahin uzegdeh suns, guidel ni yamar negen duusgaj amjaagui daalgawar, eswel shiitgeliin ulmaas tuhain gazartaa hulegdsen baih bolomjtoi. Haramsaltai ni tednii hurch bui, hiij bui zuil ni yamar ch ur dungui, hooson baidag. Ted neg bol ergen toirond utagui hulhunu, ugui bol neg l gazartaa shirten zogsono. Yamar negen huch hereglesen dowtolgoo, eswel huchtei setgel hudluluus garsan shiitgeliin ulmaas muhsun zarim neg gazruudiin tuhai setgeld honogshin uldsen temdeglel, har zurguudiin umnu para setgel zuichdiin onol uneheer uwdug suhurdug baina. G.N.M.Tyrell ( 1879-1973 ) sunsnuudiig undsen 4 buleg bolgon huwaajee.
Uund:
1. Todorhoi gazart shuglesen suns, hii uzegdluud.
Unendee bid uund ali hediin daschihsan baidag ch sonirhol tatahgui baih ni mun howor.
2. Uhsen hun dahin uzegdeh.
Hunii nas barsnaas heseg hugatsaanii daraa uzegddeg buguud ihewchlen yamar neg zuild horgodson baidag.
3. Hyamraliin tohioldol
Amidrald ni uwchin, uhel, osol geh met notstoi emgenelt yawdal tohioldood baigaa hen negen.
4. Turshiltaar uusgen gargah sunsnuud
End sunstei haritsdag humuus zoriudaar tedgeeriin dursiig haragdah helbert gargan irdeg.

Olonhi suns ni erunhii heden baidlaar uzegddeg. Ted manan shig baidlaar nudend uneheer uzegdene, duu, huliin chimee gargana, huiten agaar met medregdene, mun hana newtlehees gadna foto zurgan deer ch durs ni ulddeg baina. Ingehdee ihewchlen tsuungui humuust zereg uzegddeg. Ihenh humuusiin huwid sunstei taaraldah yawdal uneheer us arzaij, nuruugaar huiten huls daawarluulsan aimshig baidag bol az bolj unuudur tednees burmusun aihaa bolichihson sunsnii anguuchid ch baih bolson tudiigui ted suns, hii uzegdel shuglesen gazruudiig eren, tandan sudlah ajluudiig yawuulj baina.

No comments:

Post a Comment

Post a Comment