Robert, chutgur shuglesen huuheldei...

Keywest, Florida...

10 nastai huu shunu dund sereed buhel udriig hamt unguruudug hani boloh huuheldeigee orniihoo huld suuj baihiig haraw. Huuheldei ornii huld suugaad newt shilen nudeeree tuuniig tsoo shirtej baihiig haraad huug aidas numurchee. Huugiin eej genet baishindaa huuhdiin oriloh duu, mun zewuuneer huhruh ineed sonsow. Tegeed huugiinhee uruunii derged hurch irehed uruuniih ni haalga haalttai baisan buguud dotroos ni huugiin awral ersen aimshigtai hashhiraan sonsogdoj baisnaas gadna tawilguud iish tiish shidegdeh duu garj baiw. Sandarch tewdsen emegtei zurh gargan haalgiig ongoilgotol ter ayaraa suitgegdsen uruund huu ni oron dotroo nuugdan chichirch bailaa. Orniih ni huld huuheldei ni hewtene. Eejiigee asuult tawihaas umnu huu huuheldei ruu huruugaaraa zaan, "ter ingesen! " gejee.

Huuhduud uursduu sanaanaasaa zohioson naiztai  baih ni, mun hiisen buruu uilee tedend tohdog ni gaihmaar, howor zuil bish. Huuhed iim zohiomol naizuudaaraa hureeluuleh ni uneheer eruul yawdal ym. Gewch uneheer tedgeer ni zarimdaa amilj, aidas, emh zambaraagui baidal, allagiin ezed boldog bol yah uu???!!!

Aimshgiin kino shig sonsogdoj baina uu? Hol zursun baina. Ene bol hewlel medeeleld neree nuutslahiig hussen bodit emegteigiin meduuleg. Ene bol Robert nertei enehuu huuheldeinii tuhai nudeer harsan mash olon barimtuudiin zuwhun neg ni. Robert, Florida mujiin chutgur shuglesen huuheldei gedeg nereeree aldartai.

        Robertiin tuuh...

1898 ond odoogiin dursleh urlagiin baishing noyn Otto (tereer emch baisan) ehneriin hamt bariuljee. 1900 onii 10 sard tednii huu Eugen mendeljee. Hojim ni tereer zuraach bolson. (Zurag deer Robert Eugene Otto). Noyn bolon hatagtai Otto nar mash bayn hosuud baisan bolowch zarts shiwegchinguuddee ih muu handdag baijee. Huud uuriin ym shig hairtai baisan asragch emegtei (tuuniig voodoo buyu har domchin baisan baih hemeen taamagladag) huud husliinh ni daguu uuriin huuheldeig beleglejee. Tereer huuheldeigee uuriin nernii ehnii hesgeer Robert gej nerlesen buguud ter udruus ehlen huuheldei ni tuunii baingiin hani bolson baina. Etseg eh 2 ni huug deewriin tsamhag dahi uruunduu huuheldeiteigee yarij baihiig bainga sonsdog boljee. Tuugeer ch barahgui ogt tanihgui hooloi hariulj baihiig ted medersen baina. Udalgui azgui yawdluud tohioldoj eheljee. Mun yamar neg zuil ewderch hemhlegdsen baih toolond huu, "huuheldei uuniig hiisen" hemeen hariulah bolj. Hediigeer huugiin etseg eh tuund itgeegui ch tanidag humuus, naizuud ni huuheldeig uneheer zugeer bish geltseh bolson tudiigui huugiin yariand ch itgedeg baiw. Mun ted uursduu tsamhgiin uruunuus hachin jigtei huhrun ineeh, jijighen hulnii alhaag sonsson buguud, deeshee ochij harahad ni huuheldei muuhai mushiigaad zogsch baisan hemeen yarijee. Olon jiliin daraa etseg eh hoyr ni nas barj, Eugen baishing tsegtselj, nuuj orohoor ehnerteigee irjee. Tendee uuriin togloj baisan huuheldeigee tsamhgiin uruunuusuu dahin olow. Hachin muuhai tsaraitai huuheldeig haraad buuljis ni tsutgah shahsan ehner ni tuuniig deewriin hundiiguus gargaj hayhiig hussen bolowch Eugen uurlaj, "Roberted tsonhoor gudamj ruu shirtej baih uuriin gesen uruu heregtei" gejee. Gewch ene muchuus hoish tailbarlaj bolshgui yawdluud dawtagdaj ehelsen ba ehner ni huuheldeig deewriin uruunuus gargaj hayhiig dahin dahin yatgah bolow. Roberted ene ni uneheer taalagdsangui. Gert irsen zochid er busiin muuhai huhruh ineed, huliin chimee sonsson geltsej, ug gudamjnii huuhduud tsamhgiin tsonhon deer zogsood uursdiig ni shoolj ineeh mun haraan zuheh huuheldeig harsan getsgeej bailaa. Ingeed hayhaas uur argagui bolson Eugen tsamhgiin uruund orj ireed gaihan balmagdjee. Huuheldei ni hamgiin suuld tawisan gazart ni bish harin haalganii ur dahi  sawluur sandal deer suugaad setgel hangaluun sawlan naigaj bailaa.

 1972 ond Eugen erdiinuur nas barjee. Humuus uugeer suns, chutgur shuglesen aimshig duusgawar bolloo gej bodoh baisain baih. Gehdee tegeegui...

Robert deewriin uruunduu suugaad uur negen ail nuuj irehiig tewcheertei huleejee. Shineer nuun irsen ailiin 16 nastai ohin ni Robertiig olood uurtuu awsan baina. Uunees hoish ohin barag l tam shig jiluudiig ardaa orhijee. 30-aad jil ungursun ch odoo 52 nastai ene emegtei "Ter huuheldei namaig zowoon tarchlaaj, alahiig zawddag baisan" hemeen yarisaar baigaa bilee. Unendee shanalsan huuheldeinuudiin tuuh tsuun bish ch Robert azgui baidlaar uurtei ni holbogdson mash olon humuusiig unuudriig hurtel ailgasaar baigaagaaraa yalgaatai ym. Neleen hugatsaanii turshid tereer museid amidarch baigaa buguud musein ajilchdiig ch ailgaj tsochooh bolson. Zarim neg ni tuuniig shilen horgonoosoo garah gej garaaraa tulhen, haraan zuhej baisan gej togloom tohuu hiin ongiron yarij baisan atlaa museigeeseesee daraahan ni har hurdaaraa guin zugataad dahin hezee ch ireegui. Zarim ni buur odoo boltol setgel zuin emchiin baingiin hyanaltan door baidag. Harin unuudur museid tuuniig taiwan ajiglaj boloh aj. Muzein ajilchid tuunii umnu gaatai chiher tawij, taiwan ajillah byatshan bolomj oldog ni gaatai chihriin unerniih gene. Zarim zochid Robertiin zurgiig awahiig orolddog ch ene ni uneheer hetsuu. Tednii camer ni muhiih eswel ogt ajilladaggui baina. Herwee ta nar Robertiig harahiig huswel Keywest dahi Martello museid ochij bolno, tiim ch unetei bish, bolomjiin. Hamgiin gol ni heden shirheg gaatai chiher awahaa martuuzai. Mun shilen horgonii haalgiig HEZEE CH neej bolohgui!!!